DigiBusiness - Summa summarum

Pähkäillessäni digitutkimusmatkani viimeisen kirjoituksen aihetta, mietin mihin olisi luonnollista päättää tutkimusretkeni tämän blogin osalta. Hetken mietittyäni, päädyin lopettamaan blogini siihen mistä kaikki elokuussa liikkeelle lähtikin. Klassinen tarina, jossa ympyrä sulkeutuu ja niin edelleen. Digitalisaatio, käsite mikä on jokaisen kirjoitukseni taustalla leijumassa leijan lailla, osoittaen suuntaviivoja nykyiselle ja tulevalle business-ajattelulle, liiketoiminnan kehityksen puksuttaessa junan lailla eteenpäin sankan sumun peittämänä kohti tulevaisuutta.

Historiallinen globaali muutos, mielestäni sillä nimityksellä digitalisaatiota voisi kuvailla. Yrityksien toimintaympäristöjen laajennuttua pitkälti koko planeettamme alueelle digitalisaation ansiosta, on se luonut kasvualustan merkittäville menestystarinoille, joista esimerkkeinä verkkokauppajätti Amazon ja tietokoneistaan ja puhelimistaan kuuluisa Apple. Globalisaation lyöttäydyttyä liiketoimintaympäristöömme, pienemmillekin yrityksille on auenneet portit maailman markkinoille. Sen tuoden vastapainona kilpailukentille moninkertaisesti lisää kilpailijoita.

Digitalisaation tehokas hyödyntäminen vaatii yrityksiltä ja sen henkilöstöltä osaamisensa päivittämistä aika ajoin. Koulutusjärjestelmien siirtyessä enemmän digitaaliseen muotoon, yrityksien henkilöstön kouluttaminen ja perehdyttäminen on moninkertaisesti nopeampaa ja kustannustehokkaampaa, jolloin niiden laatuun keskittyminen on mahdollista.

Asiakaslähtöisyyden ja -kokemuksen noustua suurempaan osaan liiketoiminnassa digikauden aikaan saattamana, monet yritykset ovat joutuneet muokkaamaan strategioitaan enemmän asiakaskeskeisimmiksi. Asiakkaat on otettava mukaan keinolla millä hyvänsä matkalle tuotekehityksestä aina asiakaspalautteen hyödyntämiseen saakka. Yritykset, jotka ymmärtävät asiakkaan tärkeyden kaikissa prosesseissaan ovat vahvoilla, niin nyt kuin tulevaisuudessakin.

Digitalisaatio on ajatuksia herättävä aihe, kun samalla se mielletään usein liian yksiselitteiseksi, miltä se voi äkkiseltään tuntuakin. Kaikki sitä kokevat jatkuvasti päivittäisessä elämässään, mutta moni ei osaa kertoa tai kuvailla sitä liki ollenkaan. Sangen kummallinen yhtälö? Kertonee aiheen moniulotteisuudesta.

Haluan kiittää tässä vaiheessa DigiBusiness-asiantuntijablogini lukijoita ja toivottaa mitä parhainta joulun sekä uuden vuoden 2020 odotusta kaikille!

- Markus

Kuvat:
kauppa.fi
whitestone.fi

Mitä näkyy Verkkokauppa-aluksen horisontissa?

Näin postilakon myllerryksen keskellä päätin kirjoittaa toisen kirjoituksen koskien verkkokauppaa, etenkin sen tulevaisuuden näkymiä. Ensimmäisessä verkkokauppa-postauksessa avasin verkkokaupan historiaa ja nykytilaa muutaman esimerkkien kautta.



Tulevaisuuden ennustajista tuskin kukaan väittää käsi raamatulla tietävänsä täysin, mihin suuntaan maailma on menossa teknologian kehityksen suhteen. Kuka olisi uskonut vielä viime vuosisadan puolella perinteisen kaupankäynnin siirtyvän fyysisestä kaupasta internetiin verkkokauppoihin näin suurella painolla tai robotisaation lyövän läpi näin monelle eri liiketoiminnan osa-alueelle, tuskin kukaan. Teknologian kehittyessä koko ajan nopeammin, pitää muistaa se tosiasia, että tänään turvalliselta tai jopa edistykselliseltä tuntuva teknologia on viiden vuoden kuluttua melko "last season" ja kymmenen vuoden päästä pieni muisto vain ihmisten muistoissa.

Verkkokauppojen alustoissa nyt ja jatkossakin suurta roolia esittävät rajapinnat.
Ambientian CTO Matti Teräslahti blogissaan muotoilee asian näin:

 "Hyvät rajapinnat mahdollistavat erilaisten käyttöliittymien, SaaS-palveluiden ja taustajärjestelmien liittämisen osaksi kokonaisuutta."  

API first-ajattelu josta voidaan käyttää termiä rajapintalähtöisyys on lähtökohta tulevaisuuden verkkokauppa-alustoille. Monta verkkokauppa liiketoimintaa harjoittavaa yritystä onkin viime aikoina ottanut tässä huimia kehitysaskeleita pysyäkseen kyydissä kilpailussa muiden kanssa.

Keskeisimmät syyt, miksi verkkokauppa kasvaa kasvamistaan tulevaisuudessakin rivakkaa tahtia, liittyy kuluttajilta kysyttäessä sen helppokäyttöisyyteen ja tuotteiden matalampiin hintoihin. Tämä käy ilmi Postin teettämässä verkkokauppatutkimuksessa vuodelta 2018. Nopeat tuotteiden toimitukset sekä maksamisen helppous ovat myös selkeitä kasvun ajureita verkkokauppa liiketoiminnassa vuosienkin päästä. Niiden tuomat säästöt yrityksille ovat valtavia, varastokokojen pienetessä ja maksamisen reaaliaikaistuessa, josta puhuin jo aiemmassa kirjoituksessani tarkemmin. Asiakas puolestaan saa tulevaisuudessa mahdollisesti verkkokaupasta tilaamansa tuotteen nykyisen muutaman päivän odottelun sijaan muutamassa hassussa tunnissa.

Vastaus tämän kirjoituksen otsikon kysymykseen lienee yhtä ympäri pyöreä kuin kristallipallokin, mutta pieni oma spekulaatio on tässä tilanteessa kohdallaan. Oma näkemykseni nykypäivän verkkokaupasta on melkoisen kapeahko. Olen luonteeltani antishoppaaja ja toteutan omat ostokseni usein pitkän harkinnan jälkeen, jolloin käytän verkkokauppoja lähinnä eri tuotteiden vertailuun. Tulevaisuudessa virtuaalisen kaupankäynnin hypätessä arkeemme, uskon siirtyväni tämän kyseisen kaupankäyntimuodon suurkuluttajaksi, juurikin tuotevertailu mielessä. Oman ostokäyttäytymiseni en usko muuttuvan kaupankäynnin kehityksen mukana, vaan oletan sen muuttuvan jopa entistä hillitympään suuntaan. Verkkokauppojen kasvutarinaa jään innolla seuraamaan ja ennen kaikkea, kuinka suuret toimijat kuten Facebook ja Google kumppaneineen muuttavat alustojaan entistä yrityksiä hyödyttävämpään suuntaan.

- M

Lähteet:
https://www.solita.fi/blogit/totuus-verkkokaupan-tulevaisuudesta/
https://www.tivi.fi/uutiset/tama-on-verkkokaupan-tulevaisuus-tarkein-asia-on-kuitenkin-oudon-vaikeaa/9ecd548b-78ec-3779-a1a0-4d5731fbf2ca
https://www.ambientia.fi/blogi/miten-tulevaisuuden-verkkokauppoja-rakennetaan/

Kuvat:
yle.fi
ostologistiikka.fi
consultro.fi

Sosiaalinen media - avain menestykseen part 2

Spekulointia siitä mihin suuntaan sosiaalinen media kehittyy tulevina vuosina, käydään aktiivisesti eri kuppikunnissa. Toisaalla uskotaan virtuaalitodellisuuden integraatioon somen ja jokapäiväisen elämämme välillä. Onhan ensimmäiset virtuaaliset shoppailureissut jo koettu, kun samaan aikaan joku liputtaa ajatukselle, missä teleportit ja hologrammit valtaavat arkemme. Oma valistunut arvaukseni, missä mennään sometuksen kanssa kymmenen vuoden kuluttua, liittyy vahvasti ajatusmalliin, jossa maailman valtaa yksi suuri alusta, jonka kautta kaikki arjen toiminnot kulkevat ja toimivat. Kai sitä voisi virtuaalitodellisuudeksi kutsua, en tiedä oikein itsekään. Uskon myös automatisaation ja robotismin ottavat suurempaa roolia somescenessä lähivuosina.

Sosiaalisen median tulevaisuudesta on kirjoitettu paljon hyviä kirjoja. Niissä kerrotaan mitä hullumpia veikkauksia siitä, mihin tämän hetkinen somekulttuuri tästä kehittyy ja suuntautuu. Paljon puhutaan ihmisten yksityisyydensuojasta tulevaisuudessa ja palveluntarjoajien roolista yksityisyyden turvaajina nyt ja jatkossa. Tiukkoja pelisääntöjä maailman laajuisen someilmiön hallinnoimiseksi tarvitaan kaikkien osapuolien välille, aina valtiotasolta yksityishenkilöihin asti. Muutaman yksityisyyssuojaan liittyvän skandaalin jälkeen palveluntarjoajilla ei ole enää varaa laiminlyödä näitä asioita, vaan Facebookin ja kumppaneiden täytyy kohdentaa kasvavissa määrin resursseja käyttäjäturvallisuuden kehittämiseen ja ylläpitoon.

Olen käynyt läpi nyt näiden kahden postauksen aikana somea käsitteenä, somen hyötyjä yritysmaailmassa, tulevaisuuden näkymiä ja ennustuksia, joten on hyvä ottaa tarkasteluun sosiaalisen median riskit ja sen aiheuttamat haitat, jotka ilmentyvät yhteiskunnassamme sairauksina ja muina lieveilmiöinä.

Some kehittyy muuttaen muotoaan koko ajan, kun uhkakuvat kehittyvät samaa vauhtia ellei vauhdikkaammin. Jari Bunda opinnäytetyössään kiteyttää sosiaalisen median uhkakuvien tuomat ongelmat yrityksissä ja organisaatioissa terävästi: 

"Keskittymällä liikaa yksittäisiin uhkiin organisaatiot ajavat itsensä tilanteeseen, jota voidaan kutsua tulipalojen sammuttamiseksi. Toiminta keskittyy liikaa yksittäisiin uhkatekijöihin ja kokonaisuus unohtuu. Painopistettä tulisi siirtää yksittäisistä riskeistä niiden taustalla vaikuttaviin tekijöihin,eli riskin syihin.
 
Se, kuinka sosiaalinen media on muokannut meidän somettajien elämää, aiheuttaen mielenterveyttä negatiivisesti horjuttavia tuntemuksia meissä ihmisissä. Varsinkin länsimaisessa kulttuurissa suurelle osalle väestöstä some on arkipäivää ja sieltä on houkuttelevan yksinkertaista vakoilla muiden elämää, ihailla anonyymejä henkilöitä ja olla jatkuvan mainospommituksen alaisuudessa. Nämä toimet aiheuttavat meissä ihmisissä stressioireita, kun vertaamme elämäämme jatkuvasti toisiin kanssa eläjiin ja perustamme elämämme tärkeät valinnat muita miellyttääksemme. Niin kutsuttujen somelasien läpi katsoessa muiden ihmisten elämä näyttäytyy melkoisena ruusuilla tanssimisena, koska kukapa haluaisi ilmaista omia heikkouksiaan sosiaalisessa mediassa julkisesti ilman mitään suodattimia. Poikkeuksia tietysti tästäkin säännöstä on yllin kyllin, mutta lähtökohtaisesti ihmiset julkaisevat sometileillään vain ja ainoastaan positiivis sävytteistä sisältöä.

Lopuksi haluan listata muutamia seikkoja, jotka huomioon ottamalla, voi selviytyä edes hiukkasen paremmin somemyllyn pyörityksessä:

1. Huomatessasi sosiaalisen median varastavan aikaasi tai huomaat laiminlyöväsi elämäsi tärkeitä ihmisiä, harrastuksia tai untasi, pitää olla huolissaan.
2. Huomatessasi sosiaalisen median tunkeutuvan ruokapöytään, kauppareissulle, ulkoilureissulle, uniin, saunaan tai muualle häiritsemään arjen askareita, pitää olla huolissaan.
3. Huomatessasi sosiaalisen median vievän suuremman osan työpäivästäsi kuin itse työskentely, pitää olla huolissaan.

- M
Lähteet:
http://www.nettielamaa.com/sosiaalinen-media-tulevaisuudessa/#
http://vuokopisto.fi/kuinka-sosiaalinen-media-tulee-muuttumaan-tulevaisuudessa/ 
Jari Bundan opinnäytetyö 2012, Laurea AMK, https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48632/Jari_Bunda.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kuvat:
Nettielamaa.com 
https://moreenimedia.uta.fi/2017/11/23/mies-kaski-valita-puhelin-tai-suhde-someriippuvuus-tunnetaan-suomessa-heikosti/
ttk.fi

Sosiaalinen media - avain menestykseen part 1

Digitutkimusmatkallani olen päässyt tutustumaan jo moniin mielenkiintoisiin aiheisiin ja sisältöihin. Tämän kertainen postaukseni aihe, sosiaalinen media, on tosi laaja sekä moniulotteinen, joten julkaisen postaukseni kahdessa osassa. Pääosin lieventääkseni blogin lukijoiden kertaluontoista tietoähkyä.

Sosiaalinen media eli tuttavallisemmin some on vuosien saatossa saanut ympärilleen monia uusia ulottuvuuksia uusien yrityksien ja digitalisaation ansiosta. Puhutaan ilmiöstä, joka toimii globaalissa maailmassa puskaradioin tavoin, jossa kaikilla käyttäjillä on mahdollisuus ilmaista tunteitaan ja tekemisiään massiivisen megafoonin välityksellä. Jyväskylän yliopiston kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaalin sanasto määrittelee sosiaalisen median tähän tyyliin. Tunnetuimmat somekanavat lienevät tällä hetkellä Facebook, Twitter, Instagram ja YouTube.

Somen murtautumisesta suomalaisten yrityksien arkeen kertoo Tilastokeskuksen teettämä tutkimus, jonka mukaan 63 prosenttia yrityksistä hyödyntää somea jossain liiketoiminnan osa-alueella. Suurimmat syyt, miksi yritykset sosiaalista mediaa käyttävät esim. markkinoinnissaan ovat tunnettuus ja koska kaikki muutkin tekevät. Voidaan siis puhua trendin omaisesta ilmiöstä. Sen ollessa vielä vähäistä asiakaskokemuksen ja -tuntemuksen kehittämisessä, jossa fokuksen nimenomaan täytyisi olla. Onhan kaikki asiakkaat, niin nykyiset kuin potentiaaliset sosiaalisessa mediassa, tavalla tai toisella?

Modernissa markkinoinnissa some on enemmän sääntö kuin poikkeus. Tavoittellisuus korostuu tämänkin markkinointikeinon suunnittelussa ja toteutuksessa. Mitä konkreettista markkinnoinnilla halutaan tavoitella ja millä resursseilla sitä lähdetään toteuttamaan? Myynnin boostaaminen on kaiken markkinointityön päätavoite, välillisesti tai välittömästi. Onnistumiset voivat konkretisoitua myyntituottojen kasvuksi vasta pitemmällä aikavälillä, josta päästään monen yrityksen kompastuskiveen, malttamattomuuteen. Tavoitteet asetetaan tässä hetkisessä kvartaalitalousympäristössämme ennätys lyhyelle aikavälille, samaan aikaan niiden ollessa lähes saavuttamattomissa. On tärkeää nyky ympäristössä, ymmärtää mitä tahansa markkinointia toteuttaessa, että tavoitteet ovat realistiset ja inhimilliset, omiin resursseihin nähden sopusuhtaiset.

Tietyt markkinoinnilliset toimet, kuten yrityksen tuottamat blogit, artikkelit ja videot kantavat hedelmää vasta ajan kuluessa, kunnes asiakkaat löytävät ne kunnolla ja alkavat kuin elää sisällölle, mitä yritys tuottaa. Annan esimerkin: potentiaalinen asiakas surffailee internetissä ja eri sosiaalisen median kanavissa etsien uutta vaelluspukua, kun edellinen on päässyt rikkoutumaan monen vuoden käytön jälkeen. Edellisestä puvun ostamisesta on vierähtänyt vuosia, joten tämän päivän tuotevaihtoehdot ja uusin teknologia ovat hiukan hakusessa. Hänellä on välilehdet täynnä omille kriteereille sopivia vaihtoehtoja vaelluspuvuista. Kyseessä kun on kuitenkin useamman sadan euron pitemmän aikavälin investointi valinta ei ole niin yksinkertainen. Pienen selailun jälkeen hän löytää erään yrityksen sivuilta blogin, josta hän pystyy lukemaan yrityksessä työskentelevän myyjän omakohtaista kokemusta eri vaelluspuvuista aidoin kuvin ja videoin. Samassa blogissa on asiakkaiden lisäämiä kommentteja ja kuvia puvusta käytössä aidossa ympäristössä luonnon keskellä. Ostopäätös syntyi täysin siitä syystä kun potentiaalinen asiakas pääsi tavallaan elämään elämää vaelluspuku päällä, vaikka hän ei olisi koskaan sellaista pitänyt päällään.

Sosiaalisen median tavoitteet yritysmaailmassa ja miksei henkilöiden kohdallakin, voisi jakaa pitkän- ja lyhyen aikavälin tavoitteisiin. Lyhyellä aikavälillä somea hyödyntäessä kannattaa keskittyä maksettuun mainontaan, sen ollessa paras myynnin kasvattaja, kun tuloksia on saatava nopealla aikataululla. Aikahorisontin ollessa pitempi kannattaa fokus kohdistaa laadukkaaseen sisällöntuotantoon eli niihin blogeihin ja tarinoihin, joiden kautta päästään syvälliseen vuorovaikutukseen nykyisten ja tulevien asiakkaiden kanssa. Optimaalinen markkinointi tarkoittaa edellä mainittujen sopuisaa yhteentuomista, jolloin somesta saadaan luotua tuloksia ja kilpailuetua kilpailijoihin nähden, niin nyt kuin tulevaisuudessakin.

- M

Lähteet:
http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/sosiaalinen-media
https://www.yrittajat.fi/uutiset/568378-yritykset-entista-aktiivisempia-somessa-kaytto-myyntikanavana-vahaista#8ed27ba6
https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/sosiaalisen-median-hyodyt-yritykselle

Kuvat:
Zoner.fi
Ohjelmistoja.fi
Digimarkkinointi.fi

Sisältömarkkinointi - asiakaskokemuksen kehittämisen apuna

Valitsin tämän postauksen aiheeksi sisältömarkkinoinnin ja lisämausteeksi käsittelen aihetta asiakaskokemuksen kehittämiseen peilaten, joka pitäisi olla lähes jokaisen modernin yritysjohdon asialistojen kärkisijoilla. 2000-luvun digitalisaatio on nostanut sisältömarkkinoinnin uusiin svääreihin, sen päihittäessä vanhan tyylisen markkinointiviestinnän tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta mennen tullen.

Sisältömarkkinointi käsitteenä menee samaan trendisana kategoriaan kaikkien muiden yhtä kulutettujen käsitteiden kanssa. Se ymmärretään usein väärin ja yleisesti luullaan sen olevan kovin uusikin keksintö, joka ei pidä paikkaansa. Tämä markkinoinnin muoto on jo yli 100-vuotta vanha markkinointikeino, josta on olemassa useitakin esimerkkejä. John-Deeren The Furrow-aikakausilehti on niistä yksi. Sen historia ulottuu 1800-luvun loppuun ja lehti jatkaa ilmestymistään edelleen. Lehden fokus on maanseudun innovaatioissa ja kohderyhmänä ovat maanviljelijät traktoreineen ja peltoineen.

Mitä sisältömarkkinoinnilla sitten tarkoitetaan? Sen voisi kiteyttää tapaan tuoda asiakas keskiöön omine ongelmineen sekä tarpeineen ja erilaisten sisältöjen avulla antaa vastauksia niihin. Tapoja tuottaa sisältöjä on digitalisaation myötä ilmaantunut paljon: blogit, artikkelit, haastattelut, podcastit ja videot ovat niistä esimerkkejä. Sisällön tuottoa suunnitellessa on tärkeää luoda sisältöä erilaisille asiakkaille heidän kaikille ostopolun tasoilleen aina . Toinen huomioitava asia on asiakkaiden osallistaminen, joka on hyvin kiteytettynä tässä Differon Petra Lylanderin blogikirjoituksessa.

 "Kun sisältöjen pohjalla oleva materiaali on saatu suoraan asiakkailta haastatteluista, yhdistettynä yrityksen tavoitteisiin, asiantuntijoiden kommentteihin ja liiketoimintastrategiaan, ei voida mennä vikaan."

Sisältömarkkinointia kehittäessä tarvitaan lisäresursseja, aivan kuten minkä tahansa muunkin prosessin kehittämiseen tavallisesti. Niitä kohdentuu ammattimaiseen kirjoittamiseen, hakukoneoptimoinnin, mittaamisen ja somen analysointiin. Markkinointiautomaation lisääminen on suositeltavaa, mikäli sellaisen henkilön jostain tänä päivänä saa rekrytoitua palkkalistoilleen, heidän taitonsa ollessa todella kysyttyjä tämän päivän markkinointipiireissä. 

Hyvään asiakaskokemukseen kannattaa satsata, koska tyytyväinen asiakas ostaa moninkertaisesti muihin asiakkaisiin verrattuna keskimäärin, lisäksi sitoutuneen asiakkaan sitouttaminen on monta kertaa edullisempaa kuin uusien haaliminen ja tyytyväiset asiakkaat nostavat tunnetusti yrityksen markkina-arvoa omilla kokemuksillaan.

Yritysjohdon suurimmiksi haasteiksi nousevat asiakaslähtöisyyden kehittämisessä henkilöstökulttuurin muutos. Siinä hyvänä työkaluna on sisältömarkkinointi, joka onnistuessaan vie koko organisaation kohti asiakaslähtöisempää ajattelutapaa, asiakasymmärryksen kehittyessä samanaikaisesti.

 - M

Lähteet:
https://www.kubo.fi/asiakaskokemus-sisaltomarkkinointi-miksi-ne-sopivat-hyvin-yhteen/
https://www.kubo.fi/mita-on-hyva-sisaltomarkkinointi/
https://www.differo.fi/blogi/mita-on-sisaltomarkkinointi

Kuvat:
Pixabay.com  

Maksutapojen tulevaisuus

Fyysisen rahan käyttö vähenee päivä päivältä arjessamme, kun palveluntarjoajat luovat uusia maksutapavaihtoehtoja kovalla temmolla. Tässä kirjoituksessa käsittelen tämän päivän monipuolista maksutapatarjontaamme ja mihin suuntaan se on kehittymässä. Maksutavathan ovat nykyisin eräänlainen kilpailutekijä yrityksien välillä ja asiakkaiden vaatimukset niiden suhteen ovat kehittyneet niiden lisääntyessä markkinoilla. Digitalisaatio on kiemurrellut sisään tähänkin toimintaan häikäilemättömästi, luoden läjäpäin uusia yrityksiä ja työpaikkoja, haittoja ja ongelmia unohtamatta.

Asiakkaat vaativat nykypäivänä yrityksiltä paljon maksutapojen suhteen. Sen täytyisi olla saman hintaista ja yhtä vaivatonta maksamista kuin käteisostaminenkin. Asiakkailta monesti unohtuu maksutapojen hintoja vertaillessa se tosiasia, että monipuolisen maksutapavalikoiman ylläpitäminen tuo yrityksille lisäkustannuksia ja mahdollisia kassahuolia myyntisaatavien kiertojen takia. Myyntisaatavien sitoessa yrityksen pääomia muualle kuin päivittäiseen toimintaan, johon vaaditaan rahoitusta ja sehän aiheuttaa taas lisäkustannuksia.

Suomeen rantautuneista pankeista useimmat tarjoavat omia maksusovelluksiaan mobiililaitteilla maksamiseen.Vaihtoehtoisia maksutapoja löytyy pitkä lista, tässä niistä osa:

• Perinteiset debit/credit-pankkikortit ja näiden yhdistelmät.
• Prepaid-kortti eroaa muista maksukorteista siinä, että sinne ladataan erikseen rahaa ennen käyttöä.
• Verkkomaksaminen tilisiirtona omalta pankkitililtäsi omilla pankkitunnuksillasi.
• Lähimaksaminen, jossa pankkikorttiin liitetty ominaisuus hoitaa maksutapahtuman viedessäsi maksuvälineesi muutaman sentin päähän maksupäätteestä.
• Maksunvälityspalvelu toimii välikätenä myyjälle ja ostajalle.
• Hyödykesidonnaisella luotolla tarkoitetaan luottoa, jota tarjotaan tietyn tuotteen hankkimista varten, esimerkiksi auton tai huonekalun ostamiseen.
• Osamaksu, jossa tuote maksetaan erissä sopimuksen ehtojen mukaisesti
• Laskulla maksaminen suora laskuna, sähköisenä laskuna tai pankin maksupalveluna.

Kuten edellä mainittu, maksutapojen tarjonta on laaja ja nämä esimerkit ovat kuluttajien käytössä olevat vaihtoehdot. Yrityksien maksutapa valikoima on vielä hiukan laajempi ja se antaa tiukan paikan tullen pelivaraa hoitaa laskut kunnialla, ilman vakavia ongelmia.

Mobiilimaksamisen yleistyminen näkyy Suomessa, kun 76% suomalaista on tehnyt jo mobiilimaksuja. Maksamisen siirtyessä entistä pienemmäksi osaksi myyntiprosessia, aiheuttaa se kuluttajissa innostusta maksamisen monipuolisuutta kohtaan, kun samalla se toimii myyjien myyntilukuja nostavana tekijänä.

Tulevaisuudessa tullaan varmasti näkemään teknologiajättiemme Googlen, Facebookin ja Twitterin tarjoamia maksutapavaihtoehtoja, kun samalla maksaminen reaaliaikaistuu. Maksutapojen turvallisuus on tulevaisuuden maksutapojen tärkeä arvo, kun asiakkaan ei tarvitse kantaa mukanaan mitään fyysisiä tunnuslukukortteja, käteistä rahaa tai kortteja vaan ostokset pystyy maksamaan paikasta riippumatta henkilökohtaisella mobiililaitteella.

- M

Lähteet:
https://www.yrittajat.fi/uutiset/552758-maksutavat-monipuolistuvat-verkkokaupan-maksutavat-saapuvat-kivijalkaan#8ed27ba6 
https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Maksut-laskut-perinta/laskutustavat/
https://www.sveapayments.fi/blogi/miten-maksamme-tulevaisuudessa


Kuvat:
https://www.gamhoo.com/
s-ryhma.fi

Digitalisaatio - plussat ja miinukset

Ensimmäisessä kirjoituksessani perehdyin digitalisaatioon yleisesti suhteelllisen pintaa raapaisten. Nyt syvennyn digitalisaation mukana tulleisiin hyötyihin ja haittoihin. On jopa vaikea ajatella ja ymmärtää, että kuinka digitalisaatio on tunkeutunut aivan joka paikkaan arjessamme. Ruokakaupat, autot, kodinkoneet, työpaikkamme ja muut arkeemme liittyvät toimet ovat muokkautuneet digikauden astuttua kuvioihin muutama vuosikymmen taaksepäin. Kehitykselle ei näy loppua ja vauhti senkun kiihtyy entisestään, luoden kokonaan uusia ammatteja ja -ryhmiä.

Tavanomaisesti digitalisoimalla prosessejaan, yritykset ja instituutiot tavoittelevat liikevaihdon kasvua ja liiketoiminnan kannattavuutta mittaavien lukujen paranemista. Suurin säästö syntyy usein henkilöstökulujen laskusta, jolloin henkilöstöresursseja voidaan tehostetusti kohdentaa uusiin prosesseihin, kun vanhat työtehtävät voidaan automatisoida. Virhemarginaali, ikävä kyllä on pienempää roboteilla kuin meillä ihmisillä, mikä luo merkittäviä säästöjä tuloslaskelman eri kuluriveillä.

Palvelujen ulkoistaminen, toiminta mikä on arkipäivää tämän päivän liiketoiminnassa, on tullut jäädäkseen yritysmaailmaamme. Sen avulla pienikin toimija pystyy kasvattamaan liiketoimintaansa, ilman massiivisia pääoman sitouttamisia esim. työvoimaan ja varastoihin, joita käyttöpääomaksi kutsutaan. Ulkoistaminen tuo mukanaan myös joustavuutta monille yrityksille. Kausivaihtelut myynnissä on helpompaa hallinnoida, kun osa prosesseista hoidatetaan ulkopuolisilla käsipareilla.

Digitalisaation myötä, yritykset eivät enää kilpaile samoista asioista kuin menneisyydessä. Mielestäni digikausi on tuonut yrityksiä paljon lähemmäksi toisiaan sen ollessa nykyisin paljon helpommin toteutettavissa digitalisaation ansiosta. Arvoketjujen pirstaloituessa monille eri toimijoille ja eri toiminnan tasoille, on tärkeää sisäistää sidosryhmien toimivuuden ja laadun tärkeys omassa liiketoiminnassa. Samoin yrityksien ja asiakkaiden välinen suhdekuilu on kaventunut. Asiakkaat otetaan mukaan tämän päivän liike-elämässä toiminnan kehittämiseen, tuotetarjooman kehittämiseen, markkinointiin eli hyödynnetään asiakkaiden kokemuksia ja tietotaitoja joka päiväisessä kehitystyössä. Tämä tuo mukanaan uusia asiakkuuksia.

Haittoja, joita yrityksien prosessien digitalisoitumisesta syntyy on kasapäin samoin kuin hyötyjäkin. Otan esille tärkeimmät seikat ja tämän listan kärkeen nousee yritysten huolet henkilöstöasioissa. Henkilökunnan koulutus, informaation käsittely ja työroolien muutokset ovat suurimpia huolenaiheita yrityksen johdolle, prosessien digitalisoituessa kovaa vauhtia jatkuvasti. Koulutusinvestoinnit ovat suuria investointeja yrityksille ja siinä on paljon enemmän liikkuvia osia kuin kone- ja laiteinvestoinneissa. Lisäksi koulutukseen käytetty aika on työntekijän tuottavasta työajasta pois.

Toinen merkittävä uhka yrityksille ja muille toimijoille digikauden vallattua ympäristömme on tietoturva. Siitä kirjoitinkin jo yhden kirjoituksen, joten siihen en lähde syventymään sen enempää tässä tekstissä, mutta mainitsemisen arvoinen seikka tässäkin yhteydessä.

- M

Lähteet:
Robert Koskisen opinnäytetyö, Haaga-Helia 2017
https://www.theseus.fi/handle/10024/135569

Kuvat:
Vttblog.com
Twitter.com

Sijoittaminen vs digipörssi

Otan käsittelyyn blogissani aiheen, joka on itseäni varsin kiinnostava ja innostava aihe. Pörssi, käsite mikä liitetään usein, jollain tavalla "vauraamman tai paremman" kansan omaisuuden kauppapaikaksi. Se on yksi ihmiskunnan suurimmista harhaluuloista, kun kuvitellaan sijoittamisen olevan ainoastaan rikkaiden ja hyvin toimeentulevien yksityishenkilöiden huvia.


Aiheesta on viime vuosina puhuttu paljon ympäri maailmaa, mutta eritoten Suomessa, joka on mielestäni aivan upea kehitysaskel eräänlaiselle kansan kapitalismille. Digitaalisuus on tuonut sijoittamaailmaan mukaan sijoittajablogit, -podcastit, -ohjelmat ja erilaiset kaupankäyntialustat. Sijoitusneuvonta sekä varainhoito ovat siirtyneet luonnollisesti digitaaliseen muotoon muiden palveluiden mukana.

Digitaalisen kaupankäynnin 1990-luvun alun paikkeilla murtautuessa pörsseihin, niiden toimintaympäristö muuttui radikaalisti. Ensinnäkin kaupankäynti globaalisti ei ollut mahdollista ennen digipörssin aikakautta. Nykyisin on mahdollista käydä kauppaa monipuolisesti melkein missä päin tahansa maailmaa eri pörsseissä niiden aukiollessa. Osto- ja myyntitoimeksiantojen nopeus sekä volyymit kaikissa sijoitusinstrumenttiluokissa ovat nousseet räjähdysmäisesti, jokaisen sijoittajan voidessa olla oman elämänsä pörssimeklari tietokonerobottien avustamana. Ennen osakkeiden ostaminen ja myyminen hoidettiin perinteisesti pankkien tiskeillä, jonka jälkeen pankin pörssimeklari hoiti pörssissä kaupankäynnin fyysisillä osakepapereilla ja -kirjoilla.

Teknologian kehityttyä tiedon saatavuus on kokenut valtavan muutoksen. Tänä päivänä osakemarkkinoita koskettava informaatio on miltei kaikkien saatavilla kellonajasta riippumatta. Ennen sen ollessa todella rajattua ja salattuakin. Lainsäädännön ja digitalisaation avulla on luotu paljon läpinäkyvämpi toimintaympäristö sijoittajille ja yrityksille. Niiden johdosta luottamus suhteet yrityksien, instituutioiden, valtioiden ja yksityishenkilöiden välillä on tiivistynyt. Tilinpäätöstietojen, omistus-suhteiden, henkilöstörakenteen ja muiden oleellisten tietojen julkinen saatavuus tuo yrityksiä ja rahoittajia lähemmäs toisiaan ja se, jos mikä on molempien osapuolien etu.

Minun muutaman vuoden sijoittajaurani aikana, olen päässyt sisälle moniin eri toimialan yrityksiin vuosikertomusten ja johdon esiintulojen avulla, josta kiitos kuuluu digitalisaatiolle. Jäisi varmasti itseltäkin monta kertaa varmasti lähtemättä omistamieni yhtiöiden yhtiökokouksiin ja tiedotustilaisuuksiin, nyt sen ollessa mahdollista päätteen välityksellä paikasta riippumatta.

-M

Lähteet:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/13445/Verkkovalitteisen_porssitiedon_historia_Suomessa.pdf?sequence=3&isAllowed=y

Kuvat:
Nordnet blogi 2013
Helsingin pörssin nettisivut

ERP - järjestelmien yhteentuoja

Marraskuiset kirjoitukseni laitan käyntiin aiheella, joka on mielestäni yksi suurimmista oivalluksista tässä digivallankumouksen keskellä. ERP-järjestelmä, tuo yrityksien ja organisaatioiden pelastaja. Sen ansiosta moni kirjanpitäjä, ostaja, varastopäällikkö, asiakaspalvelija, siivooja, toimitusjohtaja, verokarhu, pankin täti, hallituksen puheenjohtaja ja monen muun ammattiryhmän edustaja on säästynyt suurelta määrältä harmaita hiuksia ja voimasanoja löytäessään kaiken työssään olennaisen informaation yhdestä tietokannasta, kymmenien järjestelmien, tunnuksien ja salasanojen sijaan.

ERP-käsite on lyhenne sanoista Enterprise Resource Planning. Sen tarkempi määritelmä liittyy yritysten tai organisaatioiden käyttämiin ohjelmistokokonaisuuksiin ja järjestelmiin, joita hyödynnetään esimerkiksi yrityksen juoksevien asioiden hoitamisessa, taloushallinnossa, varastonhallinnassa, palkkojen laskennassa, tuotannon- ja projektinhallinnassa.

ERP-ohjelmiston tarkoituksena on tuoda ja sitoa valtaosa yrityksien prosesseista yhdelle alustalle, josta niiden johtaminen ja seuraaminen on huomattavasti käytännöllisempää. Kommunikaatio yrityksen eri osastojen välillä tehostuu ja tieto pysyy reaaliaikaisena kaikkien käyttäessä yhtä ja samaa alustaa omassa työssään. Toimivan ERP-järjestelmän avulla voi hallinnoida yrityksiä aina pienistä yrityksistä suuriin yhtiöihin, sekä eri toimialoilla toimivat konsernin eri yhtiöt voivat käyttää yhtä järjestelmää esimerkiksi ostotoiminnassaan. Yksinkertaistaessasi liiketoimintasi prosessien hallintaa, vapautat resursseja muihin tärkeisiin yrityksesi prosesseihin.

ERP-järjestelmiä kehitteleviä yrityksiä on valtava määrä markkinoilla. Tunnetuimpia ohjelmistoja ovat SAP, NetSuiter, Visma ja Oscar. Järjestelmiä on mahdollista muokata omiin taitoihin ja resursseihin sopivaksi ja IT-tukea on saatavilla kellon ympäri.
 ERP-järjestelmäratkaisuja on tarjolla kolmea erilaista:

1. Pilvi-ERP, joka toimii täysin "pilvessä"
2. On-premise-ratkaisu, joka tarjoaa mahdollisuuden asentaa ERP-ohjelmisto omaan tietokoneyksikköön.
3. Hybrid-ratkaisu, joka on edellisten mix, mihin voit valita, missä alustalla hoidat minkäkin prosessin.

 Kuva: /www.clientsfirst-us.com

Syitä, miksi ERP-järjestelmään investoiminen on kannattavaa, mainitsin jo montakin, mutta tiivistettynä pieni lista vaikuttavimmista hyödyistä:

• Yrityksen datan sijaitessa yhdessä järjestelmässä työntekijöiden työ tehostuu merkittävästi.
• Henkilökunnan käyttäessä yhtä toimivaa järjestelmää monen sijaan, heidän kouluttamisen tarve eri ohjelmistoille pienenee.
• Reaaliaikainen yrityksesi tietopankki mahdollistaa nopeamman päätöksen teon esimiehille ja ongelmien ratkaisu helpottuu.
• Erilaisten automaatiotoimintojen avulla yrityksesi tuottavuus, kannattavuus ja tehokkuus paranevat kohisten uusiin lukuihin toimivan ERP:n avulla.

- M

Lähteet:
https://taimer.com/fi/mika-on-erp-kuinka-erp-toimii/?cn-reloaded=1
https://www.sap.com/finland/products/what-is-erp.html

LeanCanvas - Ryhmä A

Lean Canvas - Ryhmä A

Uuden kehittäjä - moduulissa Haaga-Heliassa saimme projektiksi tehdä innovaatio Restelin kehittämään Restikseen. Restis on mobiilisovellus, jonka kautta voi tilata ruokaa. Ideaksemme valikoitui itse sovelluksen kehittäminen. Sovellusta kehittämällä saadaan Restiksestä asiakkaiden toiveiden mukainen ja paremmin toimiva kokonaisuus.

Tässä avaamme Lean Canvasiin kiteyttämiämme kohtia:

Ongelma

Lähtökohtaisena ongelmana Restikseen mietimme, että miten saadaan lisää käyttäjiä ja käyttäjistä aktiivisia. Lisäksi ongelmaksi voi muodostua sovelluksen kehittämisen kalleus. Sovelluksen kehittäminen on kallista, mutta käyttäjät ja ostajat tulisi saada myös suunnattua sovellukseen.

Ratkaisu

Sovelluksen värimaailmaa voisi rauhoittaa ja muutenkin yksinkertaistaa. Tilaus pitäisi pystyä tekemään jo esimerkiksi päivää ennen tapahtuman alkua. Sovelluksissa tarjouksille selkeä kansio, mistä on helppo katsoa kaikki tarjoukset samalla kerralla. Lisäksi asiakkaiden tavoittaminen digitaalisen markkinoinnin ja geolokaation avulla.

Avainmittarit

Avainmittareina käyttäisimme sovelluksen latausmääriä sekä käyttäjien aktiivisuutta. Mitä enemmän latauksia ja käyttäjiä sovellus saa, sitä enemmän sovellus saa näkyvyyttä. Lisäksi on hyvä mitata ostojen määrää sekä käyttäjien tyytyväisyyttä, jotta tiedetään kuinka suuria ostoksia asiakkaat tekevät sovelluksen kautta ja mitä sovelluksessa tulisi parantaa.

Kustannusrakenne

Ratkaisustamme aiheutuvista kustannuseristä suurimmat liittyvät sovelluksen kehittämiseen. Ulkoasun muokkaaminen käyttäjäystävällisemmäksi on investointi, joka voidaan katsoa jatkuvan hamaan tulevaisuuteen asti, koska digitalisaation kehittyessä Restis-sovelluksen täytyy pystyä kehittymään mukana. Asiakkaiden sitouttaminen sovelluksen käyttäjiksi vaatii erilaisia tarjouskampanjoita ja kanta-asiakasjärjestelmä päivityksiä, jotka aiheuttavat myös kustannuksia.

Markkinoinnilliset toimet ratkaisumme onnistumisen turvaksi luovat suuria kustannuksia varsinkin alkuvaiheessa, jolloin tärkeää on saada asiakkaat siirtymään erätauoilla fyysisiltä myyntitiskeiltä mobiililaitteelle ostamaan tuotteita ja palveluita. Sisäisen markkinoinnin tehostaminen, johon sisältyy henkilökunnan koulutus, se vaatii suuria panostuksia. Jonkin tyylinen kannustinjärjestelmä henkilökunnalle voisi olla hyvä ratkaisu ja auttaa työssä, missä halutaan siirtää asiakkaita enemmän Restiksen käyttäjiksi.

Yksi suuri kustannuserä, mikä sovelluksen kehittämisessä pitää ottaa huomioon on asiakaspalautejärjestelmän hallinnoiminen ja palautteeseen reagoiminen nopeasti asiakas huomioiden. Sovelluksen kehittämisvaiheessa tällaisten prosessien integroiminen on suotavaa, jotta prosessiin liittyvät toiminnot saadaan keskitettyä yhteen kanavaan. Samalla se helpottaa palaute tulvan analysoimista ja reagoimista siihen kustannustehokkaasti.

Uniikki arvoehdotus

Sovelluksen kehittämisen jälkeen asiakas säästää aikaa ja vaivaa, kun Restis toimii moitteettomasti ja sujuvasti. Enää ei tarvitse odottaa jonoissa ja jännittää ehtiikö paikalla ennen erätauon päättymistä. Jääkiekko ottelut voivat olla kokonaisvaltaisempia elämyksiä, kun voit nauttia ruoan suoraan paikallasi sinulle henkilökohtaisesti tuotuna. Sovellukseen kuuluvien alennuksien ansiosta säästät myös rahaa ja voit tarjota ruuan ystävällesikin.

Epäreilu kilpailuetu

Sovelluksen vahvuutena ja ehdottomana kilpailuetuna on jo sen olemassa oleva asiakaskunta. Sovellus on rakennettu tunnettujen ravintoloiden ympärille, joka herättää luotettavuutta, mutta luo myös lisätuloja. Kun uusi asiakas on kirjautunut sisään, hänen on helppo palata käyttäjäksi ja jopa mahdolliseksi kanta-asiakkaasi sovelluksen laajan tarjonnan ja käyttömahdollisuuksien ansioista. 

Koska Restis on jo olemassa oleva ohjelmisto, jonka takana on isoja toimijoita, sillä on jo valmiiksi resursseja ja henkilökuntaa kehittämään sovellusta. Näin ollen sovelluksen kehittäminen nimenomaan jääkiekko-otteluihin ei välttämättä vaadi yhtä paljon uusia resursseja, mitä esimerkiksi aloitteleva startup joutuisi tekemään pyrkiessään markkinoille. 

Lisäksi sovellus operoi jo jäähalleissa ja sen potentiaalinen asiakaskunta pelien aikana on sijoittunut pienelle ja tarkalle maantieteelliselle alueelle, joka tekee kohdennetusta sosiaalisen median markkinoinnista helpompaa.

Kanavat

Restistä tulisi mainostaa ja olla näkyvissä asiakkaille ehdottomasti jo ennen peliä, pelin aikana sekä myös pelin jälkeen.

Asiakassegmentit

1.Aktiivisesti peleissä käyvät henkilöt, kausikorttilaiset​. Sovellusta olisikin fiksua mainostaa kausikortin yhteydessä.

2.Satunnaisesti peleissä käyvät henkilöt​, joille pitäisi kulkeutua tieto restiksestä ennen jäähallille tuloa.

3.Työntekijät jäähallilla, jotka syövät jäähallin ravintoloissa päivittäin.

Tulovirrat

Ruoka- ja juomamyynnin siirtyessä enemmän digitaaliseen muotoon eli Restis-appiin myyntituottojen voi odottaa nousevan suhteessa suurin harppauksin. Liiketoiminnan kannattavuus, alkuvaiheen investointien jälkeen lähtee varmasti paranemaan. Erätauoilla tapahtuvan myynnin siirtyminen digitaaliseen muotoon, se lisännee myyntituottoja entisestään, koska ihmisten ei tarvitse jonottaa pääsyä myyntitiskille. Samalla sen tehostaen myyntiprosessia.

Yhteistyö mahdollisesti jääkiekkoseurojen tai tapahtumajärjestäjien kanssa tuo lisämyyntiä, jos sovelluksen tuotevalikoimaan lisättäisiin kumppaneiden oheistuotteita (jääkiekkoaiheiset tuotteet: restis-pelipaidat, nimikirjoitetut-jääkiekkomailat restislogoilla yms.) Provisiopalkkiot fanituotteiden myynnistä tuo myös lisätuottoja.