Verkkokauppa - Digitalouden kultalapsi

Kolmannen kirjoituksen teemaksi valikoitui verkkokauppa. Tämä mielestäni digitalisaation mukana tulleista, yksi suurimmista ellei suurin ja vaikuttavin innovaatio. Kaupankäynnin muoto mikä on levinnyt maailmalla kuin kuuluisa kulo valkea vuosituhannen alusta alkaen, horjuttaen perinteisen kivijalka-liiketoiminnan selkärankaa monesta suunnasta.

Tämän hetkinen elinympäristö ja elämäntyyli missä elämme, ihannoi entistä enemmän vapaa-aikaa. Siitä puhutaan jo kuin se olisi eräänlainen yleishyödyke, josta ollaan valmiita maksamaan. Vapaa-aika mikä työkiireistä meille jää käytettäväksi, haluamme käyttää sen kaikkeen muuhun paitsi arjen askareisiin. Suorituskeskeinen työelämäympäristömme vie meiltä hetki hetkeltä isomman siivun hereillä olo aikaamme. Tämän seurauksena kaikki välttämättömät arjen menot, jotka voi hoitaa kotoa käsin ilman fyysistä matkustamista minnekään erityisesti kaupassa käynti, saavat käyttäjäkuntaa koko ajan enemmän. Edellä mainitsemani kilpailuetu, mikä verkkoliiketoimintaaa harjoittavalla yrittäjällä on kivijalkakauppiasta vastaan on lähes mahdotonta päihittää.

Käsitteillä verkkoliiketoiminta ja verkkokauppa tarkoitetaan varsin eri asioita.
Digian Jouni Wahalahti erottaa ne kirjoittamassaan blogikirjoituksessaan mainiosti tähän tapaan:

"Laajimmillaan yrityksen verkkoliiketoiminta kattaa hyödykkeiden myymisen eli varsinaisen verkkokaupan lisäksi myös prosessit tämän kaiken takana, kuten tuotetiedon, markkinoinnin, sosiaalisen median, maksamisen, jakelukanavat, asiakaspalvelun, asiakas- ja yrityssuhteiden ylläpidon, taloushallinnon ja myös tuottavuuden parantamisen automaatioita ja jopa tekoälyä hyödyntäen."

Verkkoliiketoiminnan historia ulottuu 1990-luvun alkupuolelle Yhdysvaltoihin. Kuluttajatavarakaupan verkko ostamisen voidaan sanoa alkaneen kunnolla vasta vuosituhannen vaihteen massiivisen IT-kuplan puhjettua. Alkuvaiheen monien epäonnistumisten ja kokeiluiden jälkeen muutaman vuoden kuluttua mobiiliaikakauden kehityttyä, nykyaikainen monikanavainen verkkokauppa tavoitti globaalisti perinteisemmätkin kauppiaat ja ostajat vuosien 2005-2006 paikkeilla. Tänä päivänä verkkokauppa löytyy miltei jokaiselta suuremmalta kuluttajatuotteita myyvältä yritykseltä kivijalkamyymälöiden muuttuessa lähinnä showroomeiksi.

Tunnetuimpana esimerkkinä verkkokaupan "jyrän" alle jääneistä yrityksistä on Stockmann. Yrityksen silloinen (ehkä) hieman vanhoillinen johtoporras ei uskonut verkkokaupan todellista voimaa. He uskoivat sen olevan ohi menevä buumi, mutta kuinkas kävikään? Jokainen voi käydä tarkistamassa viimeisimmästä vuosikertomuksesta, mitä Stockmann-konsernille kuuluu niin taloudellisesti kuin tulevaisuuden suhteen tällä hetkellä. Lyhykäisyydessään: ei hyvää!

Muistan tästä verkkokaupan murrosvaiheesta kaikista kirkkaimpana asiana sen, että kuluttajien ennakkoluulot verkkokauppaa kohtaan olivat todella kieroontuneita. Verkkokauppoja haukuttiin jopa huijareiksi ja tyrkyttäjiksi kaikkine mainos tekstiviesteineen ja puheluineen. Vaikka samaan aikaan postiluukusta tippui, joka päivä muovikassillinen paikallisen supermarketin fyysisiä paperimainoksia? Tästä ajattelusta voidaan huomata, kuinka valtavalla voimalla verkkokauppa levisi jokaiseen kotiin täällä Suomessakin ja millaisia tunteita se meissä kansalaisissa herätti, jossa perinteisesti asiat tapahtuvat hiukan perässä muuta maailmaa.

Se mitä tulevaisuudessa kuluttajat ostavat verkosta on yksi tämän hetken kuumimmista puheenaiheista. Ruuan ostaminen ja kotiin toimittaminen verkkokauppaa hyödyntäen on jo lähtenyt kovaan kasvuun ja sen odotetaan kasvavan kovaa vauhtia lähivuosina. On myös hehkutettu joissain piireissä, kuinka kivijalka tekee paluun verkkokaupan haastajaksi, saa nähdä.
Mielenkiintoista seurata mitkä yritykset pysyvät digitalisaation kelkassa ja ketkä tipahtavat kyydistä tämän vauhdikkaan kehityksen keskellä.

-M


Lähteet:
https://blog.digia.com/mita-eroa-on-verkkokaupalla-ja-verkkoliiketoiminnalla