Verkkokauppa - Digitalouden kultalapsi

Kolmannen kirjoituksen teemaksi valikoitui verkkokauppa. Tämä mielestäni digitalisaation mukana tulleista, yksi suurimmista ellei suurin ja vaikuttavin innovaatio. Kaupankäynnin muoto mikä on levinnyt maailmalla kuin kuuluisa kulo valkea vuosituhannen alusta alkaen, horjuttaen perinteisen kivijalka-liiketoiminnan selkärankaa monesta suunnasta.

Tämän hetkinen elinympäristö ja elämäntyyli missä elämme, ihannoi entistä enemmän vapaa-aikaa. Siitä puhutaan jo kuin se olisi eräänlainen yleishyödyke, josta ollaan valmiita maksamaan. Vapaa-aika mikä työkiireistä meille jää käytettäväksi, haluamme käyttää sen kaikkeen muuhun paitsi arjen askareisiin. Suorituskeskeinen työelämäympäristömme vie meiltä hetki hetkeltä isomman siivun hereillä olo aikaamme. Tämän seurauksena kaikki välttämättömät arjen menot, jotka voi hoitaa kotoa käsin ilman fyysistä matkustamista minnekään erityisesti kaupassa käynti, saavat käyttäjäkuntaa koko ajan enemmän. Edellä mainitsemani kilpailuetu, mikä verkkoliiketoimintaaa harjoittavalla yrittäjällä on kivijalkakauppiasta vastaan on lähes mahdotonta päihittää.

Käsitteillä verkkoliiketoiminta ja verkkokauppa tarkoitetaan varsin eri asioita.
Digian Jouni Wahalahti erottaa ne kirjoittamassaan blogikirjoituksessaan mainiosti tähän tapaan:

"Laajimmillaan yrityksen verkkoliiketoiminta kattaa hyödykkeiden myymisen eli varsinaisen verkkokaupan lisäksi myös prosessit tämän kaiken takana, kuten tuotetiedon, markkinoinnin, sosiaalisen median, maksamisen, jakelukanavat, asiakaspalvelun, asiakas- ja yrityssuhteiden ylläpidon, taloushallinnon ja myös tuottavuuden parantamisen automaatioita ja jopa tekoälyä hyödyntäen."

Verkkoliiketoiminnan historia ulottuu 1990-luvun alkupuolelle Yhdysvaltoihin. Kuluttajatavarakaupan verkko ostamisen voidaan sanoa alkaneen kunnolla vasta vuosituhannen vaihteen massiivisen IT-kuplan puhjettua. Alkuvaiheen monien epäonnistumisten ja kokeiluiden jälkeen muutaman vuoden kuluttua mobiiliaikakauden kehityttyä, nykyaikainen monikanavainen verkkokauppa tavoitti globaalisti perinteisemmätkin kauppiaat ja ostajat vuosien 2005-2006 paikkeilla. Tänä päivänä verkkokauppa löytyy miltei jokaiselta suuremmalta kuluttajatuotteita myyvältä yritykseltä kivijalkamyymälöiden muuttuessa lähinnä showroomeiksi.

Tunnetuimpana esimerkkinä verkkokaupan "jyrän" alle jääneistä yrityksistä on Stockmann. Yrityksen silloinen (ehkä) hieman vanhoillinen johtoporras ei uskonut verkkokaupan todellista voimaa. He uskoivat sen olevan ohi menevä buumi, mutta kuinkas kävikään? Jokainen voi käydä tarkistamassa viimeisimmästä vuosikertomuksesta, mitä Stockmann-konsernille kuuluu niin taloudellisesti kuin tulevaisuuden suhteen tällä hetkellä. Lyhykäisyydessään: ei hyvää!

Muistan tästä verkkokaupan murrosvaiheesta kaikista kirkkaimpana asiana sen, että kuluttajien ennakkoluulot verkkokauppaa kohtaan olivat todella kieroontuneita. Verkkokauppoja haukuttiin jopa huijareiksi ja tyrkyttäjiksi kaikkine mainos tekstiviesteineen ja puheluineen. Vaikka samaan aikaan postiluukusta tippui, joka päivä muovikassillinen paikallisen supermarketin fyysisiä paperimainoksia? Tästä ajattelusta voidaan huomata, kuinka valtavalla voimalla verkkokauppa levisi jokaiseen kotiin täällä Suomessakin ja millaisia tunteita se meissä kansalaisissa herätti, jossa perinteisesti asiat tapahtuvat hiukan perässä muuta maailmaa.

Se mitä tulevaisuudessa kuluttajat ostavat verkosta on yksi tämän hetken kuumimmista puheenaiheista. Ruuan ostaminen ja kotiin toimittaminen verkkokauppaa hyödyntäen on jo lähtenyt kovaan kasvuun ja sen odotetaan kasvavan kovaa vauhtia lähivuosina. On myös hehkutettu joissain piireissä, kuinka kivijalka tekee paluun verkkokaupan haastajaksi, saa nähdä.
Mielenkiintoista seurata mitkä yritykset pysyvät digitalisaation kelkassa ja ketkä tipahtavat kyydistä tämän vauhdikkaan kehityksen keskellä.

-M


Lähteet:
https://blog.digia.com/mita-eroa-on-verkkokaupalla-ja-verkkoliiketoiminnalla

Innovaatio vai ei - onnistuminen mitataan lopulta €uroissa

Digitutkimusmatkani seuraava välietappi.
Mikä on innovaatio ja mitä se nimenomaan ei ole?
Etsin vastauksia näihin kysymyksiin ja käsittelen aihetta omien Business-silmälasieni lävitse.

Ensimmäisesssä postauksessani kirjoittelin digitalisaatiosta. Molemmat käsitteenä tarkoittavat varsin eri asioita, mutta niillä on vahva yhteys siinä mielessä, että digitalisaation myötä innovaatioprosessikin on kokenut melkoisen muodonmuutoksen viime vuosikymmeninä.
Siitäkin syystä innovaatio-käsitteen pureskelu tarkemmin on paikallaan!

Innovaatio ja idea/keksintö käsitteinä sekoitetaan monesti toisiinsa. On tärkeää ymmärtää innovaation olevan pitkäaikainen prosessi aina ideointivaiheesta innovaation tutkimus- ja lanseerausvaiheeseen. Idea tai keksintö on tämän prosessin vaihe, mikä muuttuessaan innovaatioksi, luo liiketoiminnalle lisäarvoa uutena toimintana, jonka onnistumista mitataan erilaisia mittareita seuraamalla. Tämän aiheen avasi minulle mainiolla tavalla Jouni Halme kirjoittamassaan blogitekstissä.

Innovointiprosessin Halme määrittelee melko prosessin omaisin tunnusmerkein. Hän mainitsee kirjoituksessaan myös keskustelun luovuuden ja ja prosessin välisistä ristiriidoista. Jotkut ihmiset kuvittelevat tarkasti suunnitellun ja jopa testatun innovointiprosessin tappavan luovuuden kokonaan kehitystyöstä johtuen täysin siitä, että pelätään prosessin hoitavan lopulta koko kehitystyön. Tästä on tehty tutkimuksia eri asiantuntijoiden ja tutkijoiden toimesta, joista käy ilmi että yritykset mitkä osaavat sorvata oman innovointiprosessinsa mahdollisimman tehokkaaksi pärjäävät muita paremmin. Mielestäni tutkimustulos on täysin perusteltua nykyisessä liiketoimintaympäristössä, jossa yritykset kilpailevat; kuka pystyy tekemään asiat entistä tehokkaamin digitalisaatiota hyödyntämällä?

Suoraviivaisin luokittelutapa erilaisten innovaatioiden välillä on jakaa ne inkrementaalisiin ja radikaaleihin innovaatioihin. 
Inkrementaalisesta innovaatiosta puhutaan kun innovaattori (ihminen, yritys, organisaatio, instituutio) parantaa pienissä määrin jo olemassa olevaa palveluaan tai tuotettaan. 
Radikaali-innovaatio määritelmää käytetään täysin uudesta tuotteesta tai palvelusta, joka tuodaan markkinoille. Sen voidaan ajatella luovan jopa kokonaan uuden markkinan. Radikaalien innovaatioprojektien mukana tulee aina kaikki suuremmat riskit, onnistuuko uuden teknologian vieminen haluamille liiketoiminnan tasoille? Riittääkö uudelle tuotteelle kysyntää? Kuinka kouluttaa tai rekrytoida uutta henkilökuntaa uuden tuotteen valmistukseen ja myymiseen? Vastaavasti radikaali-innovaatio voi olla monenkertaisesti kannattavampi kuin inkrementaalinen. Suurempiin tuottoihin liittyy aina suurempi riski tässäkin asiassa. 

Innovaatiostrategian luominen on tärkeä osa onnistunutta liiketoimintaa. Sen onnistumisen edellytykset liittyvät toimivan liiketoimintastrategian ja innovaatiostrategian väliseen yhteyteen. Niiden yhtenäinen suunta luo vankan pohjen tehokkaalle ja kannattavalle liiketoiminnalle. Henkilöstön yrityksen jokaisella toiminnan tasolla on tärkeää omaksua strategiat omaan toimintaansa. Asiakkaat ovat myös tärkeä osa innovaatiostrategiaa ja heidän hyödyntäminen kehitystyössä on enemmän kuin tarpeellista. Tästä mainio esimerkki maailmalla tunnettu Apple. Se hyödyntää ilmiömäisellä tavalla innovaatiostrategiassaan asiakkaidensa tyydyttämättömiä tarpeita ja tuottavat uusia ideoita niiden pohjalta markkinoille jatkuvalla syötöllä.

Tärkeimmät tärppini tästä postauksesta:
1) Innovaatioprosessin ymmärtäminen ja muokkaaminen omaan liiketoimintaan sopivaksi, tärkeää.
2) Luovuuden kukka ja innovointiprosessi mahtuvat samaan lauseeseen.
3) Ilman innovaatiostrategiaa kasvatat riskiäsi epäonnistua, aivan suotta.
4) Onnistuminen mitataan lopulta €uroissa.
5) Lue kohta 4.

Tässä kaikki tällä kertaa ja toivotan kaikille lukijoilleni mahtavaa viikonloppua. 
Palaamme asiaan piakkoin uuden ja jännittävän aiheen parissa!



- M 

Lähteeni tässä postauksessa:
https://info.orchideainnovations.com/innovaatio-blogi/innovaatio

https://www.stat.fi/meta/kas/innovaatio.html